Taas pitenee varjot,
yö päivää syö.
Taas punnitaan arvot,
kun pimeys kättä lyö.
Taas pitenee varjot,
unohtuu arkinen työ.
Liehuvat lippujen kirjot,
peittyy savuun tähtien vyö.
Taas pitenee varjot,
torikadun punaa veri.
Itävät toivon versot,
tulvii itkun musta meri.
Taas pitenee varjot.
Onko huomenna maailma eri?
Leave a Reply