Ei ihme, että jutun juoni välillä hukkuu,

eivätkä osaset aina sovi paikoilleen,

kun kirjailija kaiket yöt valveilla kukkuu

ja on monasti nukahtaa tuolilleen.

Mutta jutun aihe on kiistatta tärkeä,

kertomus käsittelee elämää ja kuolemaa.

Se pohtii onko tässä kaikessa järkeä

ja sivuaa kaikkea ympärillä olevaa.…

On kuppeja pöydässä

nyt yhtä vähemmän.

On Isän kädessä

myös loppu elämän.

Pöydän tyhjän paikan

nyt muistot täyttää.

Ne elävät yhä tänään

ja tulevaan tietä näyttää.

Muistan kun kerran…

Muistatko milloin…

Muistatko sitä…

Muistan kuinka silloin…

Nousevat tunteet pintaan,

silti mukavaa kun tulit.…