Archive for the 'Runot' Category

Kohta

 

0:07 ja lupa nukkua,

siis oikopäätä peiton alle,

Ei mieltä koko yötä ole kukkua,

mutta mihin lie hukkunut uninalle.

 

Vie Höyhensaarille kohta Nukkumatti.

On varmaan illan mittaan alkanut tuulla.

Että jaksaa mouruta tuo naapurin katti,

pitääkö vielä senkin lemmentuska kuulla.

Unelma

Ei ole paljoa pyydelty

ei rahoja turhuuteen syydelty.

Sekin on vielä siedetty,

ettei onnettaren oikkuja ole tiedetty.

Vuosia on elätelty unelmaa,

että illalla huutaa ja hyppiä saa.

Olemme siitä jo untakin nähneet

kuinka meitä onnitellaan

ja saamme kuvamme lehteen.

Siksi joka kesäsunnuntai sielua hyytää,

kun kone aivan vääriä palloja syytää.

Kevätkedolla

Kevätkedolla

voi kukkia

voikukkia.

Voi kukkia

kevätkedolla!…

Jo

 

Jo lensi joutsen ja

soi kurkien torvet.

Jo pulputtaa

rantamailla teerien kuoro.

Jo pärisevät

tikkojen kevätrummut.

Jo haihtuivat

hanget taivaan tuuliin.

Jo kohta

on jäittenlähdön vuoro.

Jo tanssi

neitoperho kevein siivin.

Jo viritti

laulurastas soittimensa.

Jo kohta

hehkuu lemmikki ja kaipuunkukka.

Kevääntulo

Kevät tulee kuin VR:n juna.

Aikataulu on yhtä viitteellinen

sillä erotuksella, että yhtään

kevättä ei ole vielä peruutettu.

Hyötyliikuntaa

Illalla lumisadetta,

joka voimistuu yöksi.

Aamulla kasa perkeleitä,

kun se muuntuu työksi.

Pitäisikö näytellä uunoa

ja sanoa sitä muuksi kuin työksi.

Samalla voisi tokaista:

Kohta riittää uuma jo vyöksi.

Halvat paukut

Hanki uudenvuoden

paukut halvalla –

osta purkki hernekeittoa.

Herra Parkinson

Vuodet ne vierii yhä vinhemmin.

Joulusta juhannukseen on enää vain tuokio.

Olen tavannut myös herra Parkinsonin,

silti loistaa kirkaana elämän nuotio.

Herra Parkinson tulille istahti

kuin olisi ollut parempikin tuttu.

Sanoi: ”Olen uusi kipinävahti,

usko pois, näin on juttu.”

Niin hahmonsa minua kammotti,

etten halunnut kumppanuutta jatkaa.

Joulu kuin ennen

Kun aurinko yli taivaanrannan

vain hiukkasen jaksaa kurkistaa,

on aika taas joulua juhlistaa –

kuusen sisään kotiin kannan.

Joululaulua tuttua tapailen

jokusen säkeistön verran

ja kas on kuin silloin kerran,

kun äiti opetti sanat sen.

Kuin puhetaitoa etsien

hakee kiitoksen sanoja kieli.

Kalareissu

Kyllä vedessä pyydettävää riittää,

tarvitaan vain pyytämisen taito.

Kun tuo pötyä pöytään niin syöjät kiittää,

veden viljan maku on vastustamaton, aito.

 

Niinpä kirjoja tutkien syvennyin alaan,

valmistauduin ja varustauduin huolella.

Hankin kalleimman virvelin ja lähdin kalaan

uskoen, että onnikin on osaavan puolella.